A. SUUNNITELMA

Työ ja ammatit B1


OHJE
  • Alla on mainittu aihealue ja kysymykset materiaalin kuvaamiseksi
  • Kustakin materiaalipaketista tarvitaan ensimmäisessä vaiheessa vähintään nimi ja kolmen A-kohdan kysymyksen mukaiset tiedot
  • Kunkin paketin kuvailu erotetaan toisistaan vaakaviivalla (yllä valikosta 'Horizontal Rule')
  • Kunkin kohdan kysymystekstiä ei tarvitse kopioida. Numerot riittävät
  • Materiaalipaketin nimi pitää olla tyylillä 'Heading 3', jolloin se tulee automaattisesti näkyviin sivun sisällysluetteloon

AIHEALUE
Työ ja ammatit
  • työpaikka, työtoverit, esimiehet, kokoaikatyö, osa-aikatyö, työtyytyväisyys
  • työpäivän pituus, alku, loppu, vaiheet, tauot, vapaa-aika, työajan seuranta
  • työvuosi, työjaksot, lomat, vuodenaikojen vaikutus työhön
  • työkokemus, työtehtävien kuvaus, pätevyysvaatimukset
  • oman työn vaatima kielitaito, posti faksi, puhelin, sähköposti
  • ammatti, ammattiala
  • palkkaus, työssä viihtyminen
  • urakehitys ja uratoiveet
  • työturvallisuus ja ergonomia
  • ammattiyhdistystoiminta
  • kokoukset ja neuvottelut
  • tekniikan ja liikenteen ala,
  • sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala,
  • matkailu-, ravitsemis- ja talousala,
  • yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala,
  • humanistinen ja kasvatusala,
  • kulttuuriala,
  • luonnontieteiden ala,
  • luonnonvara- ja ympäristöala

KYSYMYKSET


Materiaalipaketin nimi?

1. Mille tietylle ammattialalle materiaali on tarkoitettu vai onko se ammattialoista riippumatonta?

2. Kuvaile tuottamasi materiaali lyhyesti: kerro mitä yllälueteltujen aihealueiden sisältöihin liittyvää materiaalia tuotat ja mitä kielenoppimisen osa-alueita (kuullun ymmärtäminen, puhuminen, luetun ymmärtäminen, kirjoittaminen ja sanasto) materiaali sisältää?

3. Ketkä osallistuvat materiaalin tekemiseen ja ketkä ovat päävastuussa (tekijöiden nimet ja taustayhteisöt)?



B. OPPIMISEN TAVOITTEET

Pohdi ja kirjoita kohtaan B
  • mitä oppija oppii suunniteltavan oppimateriaalin avulla?
  • miten oppiminen tapahtuu, eli miten oppija oppii suunniteltavan materiaalin avulla?
  • mitä materiaalissa pitää tapahtua, että oppimistavoitteet toteutuvat?
  • mitä oppija tekee tavoitteiden toteuttamiseksi?

B2 ks.aloitussivu, materiaalin jatkotyöstäminen

  1. Mikä on materiaalissa kulkeva juoni ja millaisista osioista materiaali muodostuu vaihe vaiheelta
  2. Miten osiot toteutetaan ja mitä kussakin osiossa tapahtuu?

Osio 1:
Kerro, mitä oppijan pitää oppia tässä osiossa, opitaanko vuorovaikutusta, merkityksiä, sanoja, lauseita, yhdistelemistä, muistamista, toimintaa, ym.
Kuvaa miten oppiminen tapahtuu tässä osiossa

  • mikä on tämän osion sisältö
  • miten opetettava asia esitetään ja miten sitä syvennetään, keskitytäänkö tunnistamiseen, tuottamiseen, sujuvuuteen, tarkkuuteen, helppouteen, onko kieli puhuttua vai kirjoitettua kieltä…
  • millaisia mediaelementtejä (kuva, video, teksti. ääni, animaatio, simulaatio yms.) käytetään ylläesitettyihin toimintoihin ja mitä kunkin niistä avulla opitaan
  • millaisia tehtäviä (esimerkiksi valmiiksi rakenteistettuja harjoittelutehtäviä kuten aukkotehtäviä, monivalintatehtäviä, täydennystehtäviä tai eri elementtien yhdistämistehtäviä, tiedontuottamistehtäviä, äänentuottamistehtäviä, keskustelutehtäviä ym.) osio sisältää
  • miten oppimista arvioidaan ja miten ja mistä se näkyy, tuloksista, virheistä, prosessista? (arvioiko ohjelma ja miten, oppija itse esimerkiksi vertaamalla omaa toimintaansa mallisuoritukseen, opettaja, vertaisoppija jne)

Osio 2, Osio 3 jne.


C. OPPIMATERIAALIT

Tee linkki varsinaiseen oppimateriaaliin (editointivalikosta 'Insert Link')



Nimi TYÖELÄMÄVALMIUDET

logo_small.JPG

A. SUUNNITELMA

1.Materiaali tulee antamaan yleisiä työelämävalmiuksia, mutta keskittyy esimerkeissä yms. Versot- hankkeen aloihin: kone- ja metalli-, kuljetus- ja autoala, sosiaali-, ja terveysala, puhdistuspalvelu- ja kaupan sekä ravintola-ala. Materiaalissa otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan myös korkeakoulutason ammatit ko. aloilta (esim. lääkäri, ajoneuvojärjestelijä)

2.Tuotamme juonellista tarinaa/tarinoita, joihin tehtävät nivoutuvat. Henkilöt (molempia sukupuolia, maahanmuuttajia) eivät pohjautuisi suoraan todellisuuteen, mutta olisivat mahdollisimman aitoja.Tarinaan sisältyy työnhakua, työhaastattelua, työtilanteita jne. Mukaan sisällytetään työmotivaation kartoitustehtävä.

Kuullun ymmärtäminen priorisointina kehystää tehtäviä. Tehtäviä ei eritellä eri kielitasoille, vaan kukin poimii mahdollisimman autenttisesta puheesta tasonsa mukaisesti asioita. Mukaan sisällytetään kirjallisten ohjeiden harjoituksia (työsopimus, työturvallisuus, ilmoitustaulut, tiedotteet, vähemmän selkokieliset materiaalit). Puheen tuottamista ei nähdä tässä materiaalissa tärkeänä, vaan painopiste on selviytymisessä ja toiminnallisuudessa. Kielioppi kulkee rinnalla, mutta muotovirheistä rankaiseminen ei ole tehtävissä keskeistä.


3.Materiaalin tuottamiseen osallistuvat Huittisten aikuiskoulutuskeskuksesta Pauliina Merikivi, Elena Närhinen, Pirjo Raunio ja Ari Tabell, Kiipulan ammattiopistosta Pia Kaulio sekä Forssan aikuiskoulutuskeskuksesta Maarit Marttila.

B. OPPIMISEN TAVOITTEET

Mitä oppija oppii suunniteltavan oppimateriaalin avulla?
Materiaalissa on konstruktivistinen näkökulma; oppija oppii sitä, mitä hän itse tarvitsee. Hän poimii materiaalista ne asiat, jotka hänelle ajankohtaisia ja olennaisia. Hän saa realistisen kuvan siitä, mitä suomalainen työelämä on maahanmuuttajan silmin.

Miten oppiminen tapahtuu, eli miten oppija oppii suunniteltavan materiaalin avulla?

Oppimisen lähtökohtana on kielikylpy/-suihku, jossa opitaan löytämään olennainen autenttisen puheen seasta. Oppiminen tapahtuu konstruktivistisesti oppijan tehdessä itse valintoja ja ohjautuen siihen, mihin oma ymmärrys riittää ja mikä on itselle ajankohtaista.

Mitä materiaalissa pitää tapahtua, että oppimistavoitteet toteutuvat?
Materiaalin tulee aktivoida ja olla vuorovaikutteinen. Materiaalissa tulee olla henkilökohtaisen samaistumisen taso, jotta kiinnostus herää. Sen tulee sisältää jotain, mikä vetää mukaan ja mistä haluaa saada lisää tietoa.

Mitä oppija tekee tavoitteiden toteuttamiseksi?
Oppijan tulee itse tuottaa jotain ja asettua tehtävään. Oikeat vastaukset on mahdollista saada vasta sen jälkeen. Esimerkkinä tuottamisesta on autenttinen video myyntitilanteesta, jossa maahanmuuttaja kohtaa asiakkaan. Myyjän puheet on poistettu ja oppijan tulee vastata siihen.


C.




Nimi POTILASSIIRTOJEN ERGONOMIA -KORTTI

logo_small.JPG
A. SUUNNITELMA

1. Kurssipaketti toimii käsitteitä avaavana ja kokonaisuuksien ymmärtämistä tukevana materiaalina Potilassiirtojen ergonomia -korttia suorittavilla opiskelijoilla, joilla suomi on toisena kielenä.
Koska kortin suorittamiseen tähtäävä koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka jo työskentelevät hoivapalvelutehtävissä ja joilla siten todennäköisesti on alan pohjakoulutus, materiaalissa keskitytään erikoisempiin käsitteisiin.

2. Materiaali keskittyy aihe-alueista sosiaali- ja terveysalaan, oman työn vaatimaan kielitaitoon ja työturvallisuus ja ergonomia -aiheisiin. Materiaalissa käsitellään seuraavanlaisia teemoja: fyysisten kuormitustekijöiden tunnistaminen ja ergonomian merkityksen ymmärtäminen tuki- ja liikuntaelinten ongelmien ennaltaehkäisyssä; toimintakykyä tukevat siirtotekniikat ja potilassiirtoihin liittyvät riskit; potilassiirrot osana työpaikan turvallisuuskäyttäytymistä. kaikki kielenoppimisen osa-alueet ovat materiaalissa edustettuina; materiaaliin on tarkoitus tuottaa paljon havainnollisia videoituja potilassiirotilanteita, joissa on mukana puhe, teksti ja aiheeseen liittyvä sanasto.

3. Materiaalin tuottamiseen osallistuvat Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksesta Anu Haikansalo, Kata Hyvärinen ja potilassiirtojen asiatuntijana Irma Mikkola

B. OPPIMISEN TAVOITTEET

Oppija voi käyttää materiaalia oppimisensa tukena opiskellessaan potilassiirtojen ergonomia- korttia. Oppija oppii työelämässä käytettävää kieltä ja sanastoa: tärkeää onkin, että mukana on autenttista alan ammattikieltä ja puhetta. Oppija oppii keskeiset ergonomiaan liittyvät käsitteet.

Oppiminen voi tapahtua kullekin oppijalle ominaisella tavalla, koska materiaali on monikanavaista: asiat käydään läpi teksteinä, puhuttuina ja kuvin tai videoklipein. Materiaalissa on myös olla vuorovaikutteisia osioita, joista voi hakea palautetta osaamisestaan esimerkiksi testejä tekemällä.

C.



Nimi HOITO JA HUOLENPITO

logo_small.JPG
A. SUUNNITELMA

1. Materiaali on suunnattu sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa opiskeleville, hoivatyössä työskenteleville tai siitä kiinnostuneille maahanmuuttajille. Hoito ja huolenpito -osio on laaja ja tämä paketti sisältää seuraavat teemat: hoitotyön toiminnot, lääkehoito, aseptiikka, työsuojelu ja työntekijänä hoito- ja huolenpitotyössä.

2. Aihealueista tämä paketti sivuaa ainakin seuraavia: oman työn vaatima kielitaito, ammatti, ammattiala, työturvallisuus ja ergonomia ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Kielenoppimisen osa-alueista materiaalipaketin avulla voidaan harjoitella kirjoittamista (esmierkiksi potilastietojen kirjaamista), alan erityissanastoa ja ammattikieltä, luetun ymmärtämistä, kuullun ymmärtämistä ja puhumista (esimerkiksi videoita autenttisista tilanteista).

3. Materiaalin tuottavat Anu Haikansalo, Nina Leino ja Kata Hyvärinen Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksesta. Hoito ja huolenpito -tutkinnonosaan kuuluvan Toiminta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä -osion materiaalipaketista vastaa EKAMI. Ensiavusta on hyvä materiaali olemassa internetissä (http://www.hrakk.fi/files/64/Ensiapu.pdf), joten sitä ei enää tehdä uusiksi vaan linkitetään esimerkiksi tämän paketin yhteyteen.

B. OPPIMISEN TAVOITTEET

1. Materiaali perustuu konstruktivistiseen näkemykseen, että uusi tieto opitaan vanhan pohjalta, ja tämä vaatii olemassa olevan tiedon tunnistamista: uusien käsitteiden ja kokonaisuuksien opiskeleminen aloitetaan siis aina kertaamalla ja pohtimalla jo opittua. Suunniteltavan oppimateriaalin avulla oppija oppii hoidon ja huolenpidon opinnoissa ja työssä tarvittavaa ammattisanastoa. Hän tutustuu erilaisiin viestintätilanteisiin ja hänen hoitoalan ja työelämän tuntemuksensa lisääntyvät. Oppija oppii työelämässä käytettävää kieltä ja sanastoa: tärkeää onkin, että mukana on autenttista alan ammattikieltä ja puhetta. Oppija oppii keskeiset hoidon ja huolenpidon osa-alueisiin liittyvät käsitteet. Kulttuurisesti tärkeitä osio on esimerkiksi kuoleman kohtaamiseen ja vainajan laittamiseen liittyvät asiat.

Oppiminen voi tapahtua kullekin oppijalle ominaisella tavalla, koska materiaali on monikanavaista: asiat käydään läpi teksteinä, puhuttuina ja kuvin tai videoklipein. Havainnollisia viedoita tehdään esimerkiksi potilasnostoista, syöttämisestä, vuodehuollosta ja unen auttamismenetelmistä. Myös väärin/oikein -kuvauksia.Oppija siis oppii eläytymällä ja samastumalla, kokemuksellisesti. Materiaalissa on myös olla vuorovaikutteisia osioita, joista voi hakea palautetta osaamisestaan esimerkiksi testejä tekemällä. Ajatuksena on luoda hahmo, case, jota tarkastellaan hoito ja huolenpito -osion oppimistavoitteiden mukaisesti eri näkökulmista: hoito -ja palvelusuunnitelman tekeminen, raportointi (kirjallisesti ja kuullunymmärtämisen harjoituksena esimerkiksi lyhennelmän kirjoittaminen suullisesta raportoinnista), reseptin lukeminen ja lääkkeiden (virtuaali-)hankinta ja annostelu ym.

C.




Nimi MATKAILUN AMMATTEJA JA ASIAKASPALVELUA (Palsu= Palvelualan suomea maahanmuuttajille)


A. Suunnitelma

1. Materiaali suunnitellaan erityisesti matkailualan työtilanteiden tarpeisiin, mutta sitä voidaan hyödyntää myös muilla palvelualoilla. Toimintaympäristönä on hotelli oheispalveluineen. Tekstit ja tilanteet ovat samoja B1- ja B2-tasolla, mutta B2-tasolla tehtävät muuttuvat haasteellisemmiksi ja videokeskustelujen kieleen tulee lisää variaatiota.

2. Aluksi tutustutaan keskeisiin alan ammatteihin. Tehtävät pohjautuvat Ammattinetin kuvauksiin ja haastatteluihin, joita täydennetään itse tehdyillä haastatteluilla. Toisen kokonaisuuden muodostaa matkailun ulkoisissa ja sisäisissä asiakaspalvelutilanteissa toimiminen. Ajatuksena on seurata muutaman erityyppisen asiakkaan palveluiden käyttöä ja poimia videoitavat tilanteet heidän lomajaksonsa varrelta. Harjoituksissa korostuu suullinen kielitaito ja alan ammattisanaston hallinta, mutta mukana on myös tilanteissa tarvittavien lomakkeiden täyttöä ja käsittelyä sekä muistiinpanojen tekemistä puhelinkeskustelusta.

3. Materiaalin laativat

Kyllikki Alajärvi, äidinkielen- ja S2-opettaja Ammattiopisto Lappiasta
Saija Anttila, äidinkielen- ja S2-opettaja
Sari Rajaniemi, S2-opettaja, OPH:n alueellinen S2-yhteyshenkilö

Anttila ja Rajaniemi opettavat Kemin lyseon lukion maahanmuuttajakoulutuksessa ja ovat mukana myös materiaalin testauksessa ja pilotoinnissa. Työryhmässä ovat lisäksi matkailuaineiden opettaja Hilkka Kangastie, ravintola-alan opettaja Merja Liuski ja kieltenopettaja Tuula Valjus. Videoinnit toteutetaan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kulttuurialan ohjattuna opiskelijatyönä.


B. Oppimisen tavoitteet

1. Ammattinetin kuvauksista ja haastatteluista oppija omaksuu ajanmukaista tietoa Suomen työelämästä, matkailualasta ja sen ammateista sekä tutustuu Lapin matkailukeskuksen toimintaympäristöön. Samalla hän oppii ymmärtämään alan virallista termistöä ja haastatteluista ammattislangia. Hän rohkaistuu tarttumaan autenttisiin vaikeisiinkin teksteihin ja hakemaan niistä tarvitsemaansa tietoa.

Vuorovaikutusosuudessa oppija tutustuu ammattien tyypillisiin asiakaspalvelutilanteisiin ja oppii niiden skeeman, esim. hotelliin kirjautumisen tai ruokatilauksen vastaanoton etenemisen. Hän oppii alan työtilanteiden kielenkäyttöä niin, että selviytyy tyypillisistä asiakaspalvelutilanteista ja osaa tehdä niissä vaadittavat muistiinpanot, esim. täyttää tilauslomakkeen. Hän tottuu kuuntelemaan puhetta, jota ei täysin ymmärrä, ja tekemään palvelun kannalta olennaiset tarkennuskysymykset.

2. Oppija tuntee oppivansa hänelle relevantteja asioita. Hän etsii teksteistä tarpeelliseksi kokemiaan tietoja, esimerkiksi häntä kiinnostavan ammatin työtehtäviä, vaatimuksia ja koulutusmahdollisuuksia. Hän motivoituu tarkkailemaan alan palvelutilanteiden viestintää ja opiskelemaan alan sanastoa tehtävien avulla. Oppija voi käyttää tehtävissä aistejaan monipuolisesti ja oppia tekemällä.

3. Materiaaliin pitää olla autenttista ja siinä kannattaa hyödyntää myös matkailualan elämyksellisyyttä (Lapin eksotiikkaa), joka motivoi opiskelijaa. Tarina-ainesta tulee mukaan, kun seurataan samojen matkailijoiden loman kulkua. Materiaali on monikanavaista ja toiminnallista: päästäkseen eteenpäin oppijan on reagoitava tehtävään tekemällä jotakin, esimerkiksi vastaamalla asiakkaan kysymykseen tai täyttämällä tilauslomake. Tilanteet ja tehtävät ovat sopivan haasteellisia ja niissä on vaikeutuvia sarjoja, esimerkiksi kieli muuttuu selkeästä yleiskielestä alueellisiksi puhekieliksi. Testitehtäviä, palautetta ja kannustusta itsearviointiin on riittävästi.

4. Oppija on kiinnostunut asiasta ja sitoutuu tekemään työtä oppiakseen. Hän syventyy hakemaan tietoa ja tekemään tehtäviä. Hän käyttää ja harjoittelee kielitaitoaan monipuolisesti: lukee, kuuntelee, puhuu ja tekee muistiinpanoja. Hän heittäytyy vaikkapa oppaan, tarjoilijan tai vastaanottovirkailijan rooliin. Oppija on valmis ottamaan vastaan palautetta ja pohtimaan omaa osaamistaan ja tilannettaan.




C.


Nimi Aamiais, lounas, ja päivällistuotteiden valmistus ja kahvilatyöntekijöiden asiakaspalvelutilanteita

logo_small.JPG
A. SUUNNITELMA
  1. Materiaali on suunniteltu matkailu- ja ravitsemisalan opiskelijoille (ravintolakokit, suurtalouskokit ja kahvilatyöntekijät) ja sitä voivat hyödyntää myös alalle tai alan opintoihin suuntautuvat maahanmuuttajat. Aamiais-, lounas- ja päivällistuotteiden valmistus on ammattitutkinnon pakollinen osa ja siihen liittyvien käsitteiden ja työtehtävien ymmärtäminen ja osaaminen ovat ammattitaidon perusta. Useat maahanmuuttajat toivovat työllistyvänsä kahviloihin ja suorittavat myös työssäoppimisjaksoja kahviloissa. Kahvilatyöntekijöiden asiakaspalvelutilanteet ovat materiaalissa mukana sekä Majoitus- ja ravitsemisalan opiskelijoita että alan työnhakijoita varten.
  2. Materiaali on suunnattu kaikille kielitaidon osa-alueille. Aineiston avulla pyritään avaamaan käsitteitä ja sisältöjä sekä harjoitellaan ymmärtämistä ja tuottamista käytännön työtilanteissa. Tavoitteena on, että opiskelija saa harjoitusten kautta myös rohkeutta ja sujuvuutta vuorovaikutustilanteisiin aidossa työ- ja oppimisympäristössä. Aihealueet:työpäivän vaiheet ja työtehtävien kuvaaminen, työympäristön ja työvälineiden sanasto sekä vuorovaikutus asiakaspalvelutilanteissa.
  3. Materiaalia tekevät Riitta Kronholm (kielen oppimisen näkökulma ja oppimisen tuki), Lilli Tolvila (ammatillinen näkemys) ja Kata Hyvärinen (verkko-oppimisen asiantuntija) Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksesta.

B. OPPIMISEN TAVOITTEET

Kieli on ammatissa toimimisen, osaamisen, vastuualueiden hoitamisen ja vuorovaikutuksen väline työpaikoilla. Kielen käyttäminen ja toimiminen työssä kytkeytyvät kiinteästi yhteen. Tavoitteena on materiaalin avulla oppia suomen kieltä, ammatillisia sisältöjä ja kielen käyttöä kontekstissa, joka on mahdollisimman autenttista.

Pyrin sisällyttämään materiaaliin kaikki kielitaidon osa-alueet. Materiaalin avulla voi oppia sanastoa ja fraaseja sekä harjoitella puheen ymmärtämistä aidon kaltaisissa tilanteissa. Oppija tutustuu ammattialan todellisiin kirjallisiin teksteihin (esim. ruokaohjeet ja tilauslistat) ja harjoittelee niiden ymmärtämistä. Tavoitteena on, että oppijan valmiudet hyödyntää tämän tyyppisiä tekstejä sekä toimia niiden avulla kehittyvät. Kirjoittamisen taito harjaantuu esim. tekstin ymmärtämisen kysymyksiin vastatessa. Kielioppia nostetaan esiin, mikäli kielen rakenteet ovat ymmärtämisen ja suoriutumisen kannalta oleellisia. Esimerkiksi hygieniaosaamistestien väitelauseet ovat usein nimenomaan rakenteiltaan hankalasti ymmärrettäviä. Näin ollen rakenteilla on merkitys testin suorittamisessa. Puhumisen harjoittelu käy lähiopetuksessa luontevimmin, mutta myös verkkomateriaali mahdollistaa harjoittelun, mikäli materiaali sisältää dialogeja.

Oppimisen lähtökohta on motivoituminen. Siksi materiaalin eri osiot ja tehtävät oppimistavoitteineen tulee perustella ja perusteet pyrkiä kirjoittamaan näkyviin. On eduksi, että materiaali kutsuu oppijan tutustumaan, etsimään ja harjoittelemaan. Aikuinen oppija haluaa rakentaa opittavista asioista mielekkään kokonaisuuden. Siksi materiaalin tulee muodostaa kokonaisuus, josta oppija voi poimia oman tarpeensa mukaan osia tai koko paketin. Mielekkyys edellyttää, että oppija kokee materiaalin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi kielen oppimisessa ja erityisesti ammatin oppimisessa. Materiaalin pitää siksi sisältää aitoa vastaavia tilanteita, esim. työvaiheita keittiössä.

Aikuiselta oppijalta odotetaan itseohjautuvuutta. Hänellä on verkkomateriaalin avulla mahdollisuus ajoittaa ja jaksottaa itse työnsä sekä tehdä valintoja materiaalin suhteen. Materiaalin tulee myös sisältää suuntaviittoja oppimispolulla. Niiden avulla oppija voi sopivan vaiheen tullen lähteä etsimään syvempää tietoa (linkit). Verkko-opiskelu vaatii ja vahvistaa tietoteknisiä taitoja. Taitojen karttuessa oppija voi alkaa hyödyntää verkkoa itse valitsemallaan tavalla.

Uusien tietojen ja taitojen omaksuminen on aktiivista toimintaa, jossa oppija käy sisäistä keskustelua uuden informaation kanssa. Myös verkkomateriaali mahdollistaa reflektoinnin ja toiminnallisuuden myös konkreettisemmalla tasolla. Pyrin huomioimaan materiaalia suunnitellessani molemmat tasot. On tärkeää, että materiaali mahdollistaa oppijan oman ajattelun, kielen käyttämisen ja vuorovaikutteisuuden. Esimerkiksi oppija voi jakaa foorumeissa omia käsityksiään, kysyä ja saada vastauksia. Hän voi harjoitella kielen käyttöä dialogeissa ja muissa tehtävissä.

Mikään opiskelijaryhmä ei ole homogeeninen taitojensa, tavoitteittensa eikä valmiuksiensa suhteen. Siksi on tärkeää, että materiaalia voi hyödyntää eri tavoilla ja tasoilla. Esimerkiksi videon katselu antaa kielitaidoltaan heikommalle yleiskuvan siitä, millainen työympäristö on sekä siitä, millaista työ tässä ympäristössä on. Kielitaidoltaan pidemmälle ehtinyt pystyy omaksumaan videon avulla uusia käsitteitä ja hyvän peruskielitaidon omaava ammattikieltä ja oleellisia ammatillisia sisältöjä.


Nimi Auto- ja logistiikka-ala

logo_small.JPG
A. SUUNNITELMA

1. Aineisto on tarkoitettu auto- ja logistiikka-alojen opinnoissa oleville tai näiden alojen ammateista kiinnostuneille maahanmuuttajille. Aineistoa voidaan hyödyntää myös mm. silloin, kun maahanmuuttaja ja työhallinnon ohjaaja yhdessä pohtivat erilaisia ammatti- ja koulutusvaihtoehtoja.

2. Materiaalissa seurataan autoalan perustutkintoon liittyvää oppituntia. Siinä kuvataan myös toimintaa autokorjaamossa ja varaosamyymälässä sekä käydään läpi erilaisia teoria- ja ajo-opetustunteja, ajoneuvotekniikkaa ja auton hallintalaitteita sekä vaarallisten aineiden kuljettamiseen liittyviä perusasioita. Niin ikään kuvataan kuljettajan (linja-autonkuljettajan / yhdistelmäajoneuvonkuljettajan) työpäivään kuuluvia tehtäviä ja tapahtumia. Aineiston tavoitteena on antaa kuva siitä, millaista opiskelu alalle on ja mitä ammatti pitää sisällään. Materiaalissa on paljon teoriaa mukana, sillä opiskelukin on paljolti teoriapainotteista eikä pelkästään ajamista. Ajo-opetustilanteessa opiskelijana on maahanmuuttaja. Näin tilanne toimii samalla hyvänä esimerkkinä siitä, että maahanmuuttaja oppii ja osaa toimia kuljettajana. Myös ”mokia” otetaan esille ja esimerkkejä siitä, miten niistä selvitään.

Aineisto perustuu tarinoihin, joihin liittyy erilaisia harjoitteita. Aineistossa harjoitellaan niin opiskelussa kuin työssä tarvittavaa kuullun ymmärtämistä, puhumista, luetun ymmärtämistä, kirjoittamista kuin sanastoja. Aineistossa on runsaasti kuvaa, ääntä ja dialogeja.

3. Materiaalia tuottavat seuraavat oppilaitokset ja kouluttajat:

Autoalan PT: Jussi Sireeni, Jussi Seppälä, Jorma Pekkanen, Eeva Silvennoinen, Tellervo Lysak ja Tuija Arola (Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus)

Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan AT: Pauliina Merikivi, Elena Närhinen, Ari Tabell, Ella Saarinen, Kalevi Suominen (Huittisten Aikuiskoulutuskeskus)

Linja-autonkuljettajan AT: Timo Hyvönen, Kyösti Kangas, Nuudia Laan-Kaari (JAKK, Jalasjärvi)

Ajoneuvotekniikka ja hallintalaitteet (yhdistelmäajoneuvot ja linja-autot) sekä vaarallisten aineiden kuljettaminen: Sinikka Vuonokari-Kämäräinen, Päivi Shemeikka, Eija Honkanen, Raineri Suorsa, Arto Kähkönen, Annukka Nuolimäki (Lapin ammattiopisto, Rovaniemi)

B. OPPIMISEN TAVOITTEET

1. Suunniteltavan oppimateriaalin avulla oppija oppii autoalan opinnoissa ja työssä tarvittavaa ammattisanastoa. Hän tutustuu erilaisiin työympäristöihin ja viestintätilanteisiin. Oppijan autoalan tuntemus ja työelämätuntemus lisääntyvät. Hän tiedostaa alalla vaadittavan kielitaidon ja motivoituu sen hankkimiseen.

2. Oppiminen tapahtuu katsomalla, kuuntelemalla, puhumalla, kirjoittamalla ja lukemalla. Oppija opiskelee joustavasti ja yksilöllisesti.Oppimisen arvioimiseksi aineisto sisältää pieniä tasotestejä.

3. Tavoitteiden saavuttamiseksi materiaalin tulee olla monipuolista, autenttista ja mielenkiintoista. Materiaali tukee kaikkien kielen osa-alueiden kehittymistä.

4. Oppija työskentelee itseohjautuvasti ja aktiivisesti. Hän hyödyntää aineistoa monipuolisesti ja osaa tarvittaessa pyytää kouluttajalta apua.

C.

NIMI DIGIVANHUS

logo_small.JPG
A. SUUNNITELMA

1. Materiaali on suunnattu maahanmuuttajaryhmän sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon, lähihoitaja, näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Tutkinnon osa on valinnainen vanhustyö.

2. Materiaali muodostetaan "digivanhuksen" ympärille. Sen avulla kuvataan normaaliin ikääntymiseen liittyviä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia. Materiaalissa kuvataan, mitä elimistössä tapahtuu kun ihminen vanhenee. Materiaalissa on kuvia, piirroksia, videoita, sanastoja, lääkelaskuja, "digivanhuksen" ja maahanmuuttajaopiskelijan välistä vuorovaikutteista keskustelua sekä näyteltyjä hoitotyön puhetilanteita. Menetelmät tukevat mm. kielen oppimista, ammatillisen vuorovaikutuksen ja ammatillisuuden kehittymistä, matemaattisia taitoja sekä tietoutta vanhusten sairauksista. Materiaaliin yhdistetään lääkehoitoa lääkitsemällä vanhusta hänen omasta lääkekaapistaan. Lääkehoidon yhteyteen liitetään lääkelaskutehtäviä tukemaan maahanmuuttaja-lähihoitajien lääkelaskujen opiskelua.

Lisäksi haluaisimme liittää materiaaliin suomalaisten vanhusten kokemuksia maahanmuuttajahoitajista, eli mitä tuntemuksia he hoitajina aiheuttavat. Aktivassa opiskelee ryhmä maahanmuuttajia vanhustyöhön suuntaavissa opinnoissa, ja materiaaliin lisätään heidän omiin kulttuureihinsa liittyviä näkemyksiä vanhustyöstä.

3. Materiaalia tekevät Tarja Saarnisto, Annika Leikas, Sari Kokkonen, Anna-Liisa Mansukoski, Niina Seppälä ja Maija Mehto Etelä- Karjalan aikuisopistosta

B. OPPIMISEN TAVOITTEET

1. Oppija oppii materiaalin avulla vanhustenhoidossa tarvittavaa keskeistä sanastoa. Lisäksi hän oppii tietoja ja taitoja (esim. lääkelaskujen laskemista), jotka kuuluvat lähihoitajakoulutuksen valinnaisen vanhustyön osaan.

2. Materiaali toimii suurimmaksi osaksi oppijan tukimateriaalina. Oppija voi esimerkiksi perehtyä materiaalissa esitettyihin asioihin ensin itsenäisesti, ja sen jälkeen hänen on helpompi seurata lähiopetusta.
Materiaalia voi käyttää myös toisinpäin: oppija voi kerrata lähiopetuksessa esitettyjä asioita lähiopetuksen jälkeen.
Materiaalissa voi olla myös osio, joka on kokonaan itseopiskelumateriaalia.

3. Materiaalissa pitää olla riittävästi tehtäviä, jotta oppija voi harjoitella opiskeltavia asioita. Ei siis riitä, että opiskeltavista asioista on pelkkää tekstiä.
Tehtävien pitäisi olla sellaisia, että oppija saa palautetta niiden onnistumisesta. Tämä ei ehkä ole mahdollista kaikkien tehtävien kohdalla, mutta esimerkiksi sanastotehtävissä sekä lääkelaskutehtävissä se on mahdollista toteuttaa.
Pohdintatehtävät voivat olla sellaisia, joita on mahdollista käsitellä lähiopetuksessa. Oppijan on siis mahdollista tutustua lähiopetustunneilla käsiteltäviin kysymyksiin jo etukäteen ja näin ollen valmistautua puhetilanteisiin.
Tehtävien laadinnassa pitää muistaa se, että valmiiden tehtävien tekeminen ei vaadi liikaa tietotekniikan hallintaa.

4. Oppija käyttää materiaalia lähiopetuksen tukena niin paljon kuin hän sitä tarvitsee.



C.


Nimi: Laitoshuoltajan ammattitutkinto

logo_small.JPG

A. SUUNNITELMA

1. Materiaali suunnataan laitoshuoltajan ammattitutkintoa opiskeleville maahanmuuttajille. Aineistoa voidaan käyttää myös jonkin verran itseopiskeluun esim. siinä vaiheessa, kun maahanmuuttajat hakeutuvat opiskelemaan puhdistuspalvelualalle. Toimintaympäristönä on sairaala, jossa kuvataan laitoshuoltajan työtä sekä aamu- että iltavuorossa.

2. Ensin tutustutaan laitoshuoltajan työn kuvaan yleisesti eli kerrotaan missä työympäristöissä laitoshuoltaja voi työskennellä. Sen jälkeen laitoshuoltaja aloittaa työpäivän sairaalan vuodeosastolla aamuvuorossa. Tässä osassa tulee esiin tutkinnon toinen pakollinen osa, siivouspalvelujen tuottaminen. Työhön yhdistetään ateriapalvelut, välinehuoltopalvelut, huolenpitopalvelut, viherkasvien huolto ja asiakastilojen viihtyisyys ja ympäristönhuoltopalvelut. Iltavuoroon tuleva laitoshuoltaja tekee perussiivoustyötä sekä osallistuu ylläpitosiivoukseen. Keskeistä materiaalissa on hygieniaan ja aseptiikkaan liittyvä käsitteistö ja toiminta. Materiaaliin on tarkoitus tuottaa kuvia, videoitu potilashuoneen siivous, jossa on mukana puhetilanteita. Lisäksi tehdään tekstiä ja keskeistä sanastoa. Toiminnassa olennaista on se, miten eri tutkinnon eri osat muodostavat joustavan palvelukokonaisuuden työpäivän aikana.

3. Materiaalin tuottamiseen osallistuvat Etelä-Kymenlaakson ammattiopistosta Raili Wilén ja Eija Leinonen. Materiaalia kommentoidaan ja jatkotyöstetään yhdessä Sedu:sta Reetta Lepistön ja VAKK:sta Jaana Väre-Hautalan kanssa,


B. OPPIMISEN TAVOITTEET

C.

Nimi: Hygieniaosaaminen

logo_small.JPG
A. SUUNNITELMA

1. Hygienia-alan osaaminen on ammattialoista riippumatonta, mutta hygieniapassi vaaditaan mm. elintarviketyössä ravitsemis-, puhdistuspalvelu- ja hoitotyössä. Hygieniamateriaalin tavoitteena on antaa yleistietoa hygieniasta kaikille maahanmuuttajille, mutta valmistaa myös hygieniatestin suorittamiseen.

2. Valmistamme selkokielistä materiaalia, joka mahdollistaa hygienia-asioiden ymmärtämisen melko pienelläkin kielitaidolla. Kuvataan työpäivää hygienian kannalta ravitsemis- ja puhdistuspalvelualan työssä. Videolla seurataan sekä maahanmuuttaja- että suomalaista työntekijää aidoissa työympäristöissä. Yhteistyökumppaneiksi etsitään PAKK:n työässäoppimispaikkoja.
Kuvamateriaaliin liitetään tehtäviä, joiden kielitaitotaso vaihtelee helpoista tunnistamistehtävistä (A1.1) ammattitekstin ja nopean puhekielen (B2.2) ymmärtämiseen.

Sivuston rakenteen hahmotelma:
Hygienia ravitsemisalalla
Hygienia puhdistuspalvelualalla
Hygienia työssä
videomateriaalia
Päivä aidossa suurtalouskeittiössä ja/ tai ravintolassa
Tavoitteena oikeiden työtapojen ja asenteiden oppiminen. Oikeita esimerkkejä, vertaile oikeaa ja väärää toimintatapaa –tehtäviä.
Päivä puhdistuspalvelualan työpaikassa
Tavoitteena aseptisen työjärjestyksen oppiminen ylläpitosiivouksessa Oikeita esimerkkejä, vertaile oikeaa ja väärää toimintatapaa –tehtäviä.

Työssä/opiskelussa tarvittavasta hygieniasta keskusteleminen
työpaikan puhekielen ymmärtämisen harjoittelu
työntekijä selittää tekemisiään videolla,
pieniä haastattelukysymyksiä ja vastauksia
kommunikaatioharjoituksia
työntekijä selittää tekemisiään videolla,
pieniä haastattelukysymyksiä ja vastauksia
kommunikaatioharjoituksia

Työssä tarvittavat asiakirjat:
omavalvonta-suunnitelma
tärkeät Internet-osoitteet
Tarkasteltavat aiheet
omavalvontasuunnitelman aiheet
elintarvikkeiden ketju tilauksesta tarjolle ja jäteastiaan.
puhdistussuunnitelma
jätehuolto
henkilökohtainen hygienia työssä
tutkintosuunnitelma
omavalvontasuunnitelma
Sanastot ja niihin liittyvät tehtävät ja pelit
hygieniasanasto
ruokasanat (omavalvonnan kirjaamisen helpottamiseksi)
hygieniasanasto
tutkintoon liittyvä sanasto

Ammatillisen tekstin ymmärtäminen
tekstejä ja uutisia liittyen hygieniaan ja omaan ammattialaan
tekstejä ja uutisia liittyen hygieniaan ja omaan ammattialaan liittyen
artikkelikokoelma ja niihin tehtäviä




3. Materiaalia valmistaa Porin Aikuiskoulutuskeskus (1.1.2010 alkaen WinNova). Riitta Lehtonen vastaa projektin hallinnoinnista ja ravitsemisalan ammattisisällöstä sekä työelämäyhteistyöstä. Päivi Suominen vastaa sisällöstä yleisellä tasolla ja suomen kielen oppimisen näkökulmasta. Kirsi Aironen huolehtii puhdistuspalvelualan ammattisisällöstä ja työelämäyhteistyöstä. Lisäksi projektiryhmään kuuluvat atk-opettajat Lasse Vallemaa, Jari Ruuhilahti ja Kirsti Haasiosalo (ohjaava osuus), jotka laativat tehtäviä ja miettivät teknisiä mahdollisuuksia.
Forssan, Kouvolan ja Tampereen aikuiskoulutuskeskukset toimivat kommentoijina.


B. OPPIMISEN TAVOITTEET

Alkeistasolla oppija tutustuu hygieniasanastoon kuvien ja perussanojen avulla.
Hän tutustuu videokuvien avulla työympäristöihin, joissa hygienia on tärkeää.
Keskitasolla oppija syventää ymmärrystään hygienian merkityksestä ja hygieenisistä työtavoista.
Hän vahvistaa hygieniaan liittyvää sanastoa, oppii puhekieltä ja valmistautuu tarvittaessa hygieniapassin
suorittamiseen.
Ylimmällä tasolla opiskelijan valmiudet soveltaa oppimaansa vahvistuvat. Hän oppii lukemaan erilaisia ammattitekstejä
ja kuuntelemaan ammattislangia, joiden yhtenä aiheena on hygienia.
Perussanojen pitää toistua ja niiden ympärille pitää vähitellen kasvaa pidempiä ilmaisuja ja laajempaa tietoa.
Opiskelijan pitää kuulla, nähdä, rakentaa itse, tarkistaa ja kerrata. Materiaalin pitää herättää kiinnostus ja luottamus siihen, että aiheen osaamisesta on hyötyä. Ammatti- ja kielitaito kasvavat. Materiaalin pitää jäsentyä paloista, joiden hallinnan tunne innostaa eteenpäin. Materiaalissa pitää esiintyä myös maahanmuuttajatyötekijöitä.

C.


Nimi Anniskeluosaaminen

logo_small.JPG
A. SUUNNITELMA

1. Materiaali on suunnattu erityisesti matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle.

2. Aineistossa harjoitellaan anniskeluosaamiseen liittyviä asioita; anniskelua suorittavaa henkilöä, anniskelualuetta ja asiakkaita koskevat säännöt ja määräykset, aukioloajat ja rajoitukset, omavalvonta jne. Materiaali sisältää harjoituksia kaikille kielitaidon osa-alueille. Materiaali sisältää myös anniskeluun liittyviä sanastoja.

3. Anniskeluosaamiseen liittyvän materiaalin päävastuullinen tuottaja on Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus. Työryhmässä toimivat matkailu-, majoitus- ja ravitsemisalan ammatinopettaja Pirjo Pyykkönen, S2-opettajat Tellervo Lysak ja Eeva Silvennoinen sekä palvelualojen koulutusalajohtaja Tuija Arola. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus (TAKK) kommentoi aineistoa.

B. OPPIMISEN TAVOITTEET

1. Suunniteltavan materiaalin avulla oppija oppii anniskeluun liittyvää ammatillista sanastoa sekä kehittää anniskelutehtävissä tarvittavia vuorovaikutustaitoja. Aineisto perustuu anniskeluosaamiskoulutuksessa käytettävään oppimateriaalin ja tukee siten anniskelutestin suorittamista. Oppija perehtyy aineiston avulla myös ravitsemisalan työhön ja suomalaiseen työelämään.

2. Oppiminen tapahtuu katsomalla, kuuntelemalla, puhumalla, lukemalla ja kirjoittamalla. Oppija voi arvioida oppimistaan materiaalin sisältyvillä testeillä.

3. Jotta oppimistavoitteet toteutuvat, materiaalin tulee olla aitoihin työelämän tilanteisiin perustuvaa ja mielenkiintoista. Materiaali rakennetaan, että se tukee kaikkien kielen osa-aluiden kehittymistä. Myös kirjoittaminen on ja lukeminen on tärkeää, koska anniskelulupiin ja anniskelutyöhön ravintolassa sisältyy melko paljon kirjallisia tehtäviä.

4. Oppija toimii tavoitteet saavuttaakseen aktiivisesti ja itseohjautuvasti ja tekee kielen eri osa-alueita tukevia harjoitteita monipuolisesti. Tarvittaessa oppija osaa pyytää kouluttajalta apua.

C.



Nimi Kone- ja metalliala / Levyseppä-hitsaaja

logo_small.JPG

A. SUUNNITELMA

1. Opiskelumateriaali on tarkoitettu ensisijaisesti kone- ja metallialojen opinnoissa oleville tai alan ammateista kiinnostuneille maahanmuuttajille. Materiaalia voivat hyödyntää myös muut alasta kiinnostuneet henkilöt. Aineisto painottuu levyseppähitsaajan ammatin sisältöihin, noudatellen kone- ja metallialan perustutkinnon perusteita. Tästä syystä materiaali tukee myös muiden metallialan ammattien opiskelua. Materiaalin opiskelun avulla voidaan parantaa tutkintotavoitteisen koulutuksen onnistumisen mahdollisuuksia. Opiskelumateriaalin avulla on osaltaan myös tarkoitus perehdyttää opiskelija länsimaiseen työelämäkulttuuriin, sen periaatteisiin ja sääntöihin.

2. Aineistossa kuvataan kone- ja metallialaan liittyvää yleisosaamista ja erityisesti levyseppä-hitsaajan ammattia ja sen osaamisvaatimuksia. Tuotettava verkkomateriaali sisältää ammatin oppimisen kannalta keskeisimmät osaamistavoitteet ja tarvittavan ammattisanaston. Aineistosta muodostuu tarinoita, jotka perustuvat todellisiin työ- ja puhetilanteisiin, esimerkiksi tuotteen valmistusprosessiin. Siinä kuvataan mm. erilaisten (yleisimpien) materiaalien ominaisuuksia ja käyttökohteita. Samassa yhteydessä esitellään myös eri materiaalien jalostusmuotoja. Lisäksi perehdytään piirrosmerkkien opiskeluun ja piirustusten lukuun ja mittavälineiden ja mittaamisen opiskeluun (pääpaino sanastossa ja koneturvallisuudessa). Hitsaukseen liittyvä osio (teoria, sanasto, suoritustekniikka) painottuu työnlaatuun ja teollisuuden laatuvaatimuksiin sekä työkulttuuriin. Materiaali harjoittaa erityisesti luetun ja kuullun ymmärtämistä sekä puhumista.

3. Aineistoon tuottamiseen osallistuvat seuraavat oppilaitokset ja henkilöt:

Kyösti Kangas, Mauno Sippola ja Nuudia Laan-Kaari (JAKK, Jalasjärvi)
Pekka Minkkinen (VAKK, Vaasa)
Reetta Lepistö, Marja-Liisa Saunela (SEDU Aikuiskoulutus, Seinäjoki)

B. OPPIMISEN TAVOITTEET

1. Mitä oppija oppii suunniteltavan materiaalin avulla?
  • Oppija saa yleiskuvan levyseppähitsaajan ammatista ja osaamisvaatimuksista. Tätä taustaa vasten hän voi arvioida omia tietojaan ja osaamistaan kyseisestä ammatista.
  • Oppija on mahdollisuus ymmärtää opiskelumateriaalin ja esimerkkien avulla ammatissa toimimisen kannalta tärkeät tekijät. (ydinosaaminen) (työkalujen turvallisesta ja tarkoituksenmukaisesta käytöstä hitsaus- ja levytöiden hallintaan)
  • Ammatillisten oppimistavoitteiden lisäksi materiaalin avulla oppijalla on mahdollisuus opiskella suomen kieltä ja harjaannuttaa sitä ammatillisessa ympäristössä.
2. Miten oppiminen tapahtuu, eli miten oppija oppii suunniteltavan materiaalin avulle?
  • Oppimisen lähtökohtana on kaksi pääperiaatetta. Opittava sisältö (esine, aihe, tekeminen) on mahdollista lähteä oppimaan ”puhtaalta pöydältä” tai se on mahdollista yhdistää aikaisemmin opittuun ja koettuun. Materiaalin avulla oppija pystyy ymmärtämää erilaisten asioiden sisältöjä ja käsitteistöjä sekä sen, miten eri asiat liittyvät toisiinsa.
  • Oppija oppii näkemänsä ja kuulemansa (kuva, video, piirros, animaatio) avulla. Mahdollinen puhe esitetään myös tekstinä. Tärkeänä osana on myös koneisiin ja laitteisiin sekä työhön liittyvät äänet mielikuvien vahvistajina.
3. Mitä materiaalissa pitää tapahtua, että oppimistavoitteet toteutuvat?
  • Opittavan sisällön (esine, aihe, suoritus) yksinkertainen ja helposti ymmärrettävä oppiaines kehittyy ja laajenee lopulliseen muotoonsa, valmiiksi oppiainekseksi. Materiaalin pitää herättää opiskelijassa kiinnostusta ja tutkivaa mieltä esim. erilaisilla tehtävätyypeillä tai ongelmanratkaisupeleillä joista on mahdollista saada positiivinen palaute. (osista kokonaisuuteen)
  • Tietty, ymmärrettävä valmis kokonaisuus ”hajotetaan” pienempiin osiin eli oppisisältöihin. (kokonaisuudesta osiin)

4. Mitä oppija tekee tavoitteiden toteuttamiseksi?
  • Oppija voi toimia verkkoympäristössä materiaalin parissa itsenäisesti tai ohjauksessa.
  • Oppimateriaali on käytettävissä tutustumista varten, jolloin materiaalista voi poimia enempi informatiivista tietoa metallialan ammateista, tällöin varsinaisten tehtävien määrä on vähäinen. (orientaatiovaihe)
  • Oppimistarkoitukseen tarkoitettuna materiaaliin liittyy olennaisena osana erityyppiset tehtävät ja ymmärtämisen tarkistukset. oppija voi toimia itsenäisesti tai opettajan avustuksella.
  • Materiaali voi toimia myös puhtaasti opettajan esittämänä opetusmateriaalina luokkatilanteissa.

C.


Nimi Sosiaali- ja terveysala / koulunkäyntiavustaja ja perhepäivähoitaja

logo_small.JPG

A. SUUNNITELMA

1. Materiaali liittyy koulunkäyntiavustajan ammattitutkintoon. Myös perhepäivähoitajan ammattitutkinnon suorittajat hyötyvät aineistosta.

2. Materiaali sisältää kuvia ja videoita erilaisiin opetus- ja työtilanteisiin. Opetusmateriaalin tarkoituksena on antaa kuva koulunkäyntiavustajan ammatista ja sen vaatimuksista Suomessa. Materiaalissa harjoitellaan kuullun ymmärtämistä, puhumista, luetun ymmärtämistä, kirjoittamista ja sanaston hallintaa.
Aineisto sisältää molemmille ammattitutkinnoille yhteistä materiaalia:
  • varhaiskasvatuksesta
  • kouluikäisten lasten kasvatuksesta ja oppimisen ohjaamisesta
  • asiakaslähtöisestä toiminnasta
  • vuorovaikutuksesta ja viestinnästä
  • yhteistyötaidoista
  • eettisestä toiminnasta
Materiaalissa on:
  • autenttisia puhe- ja työtilanteita
  • simuloituja työtilanteita, joiden kautta pystyy havainnollisesti näyttämään, mitä työssä voi tapahtua
  • dialogeja ja vuorovaikutusharjoituksia, käsitteitä
  • selkokielistä materiaalia

3. Materiaalin tekemiseen osallistuvat:
Anne Vaahtio ja Tamara Palmros-Aalto (INNOVA, Rauma)
Anne Savola-Vaaraniemi (VAKK, Vaasa)


B. OPPIMISEN TAVOITTEET

Mitä oppija oppii suunniteltavan oppimateriaalin avulla?
  • suomalainen kulttuuri, tavat
  • päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen käsitteistön
  • päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelujärjestelmä
  • erilaiset vuorovaikutus- ja viestintätilanteet päivähoidossa, varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa
  • toimimaan yhteistyössä päivähoidon ja perusopetuksen toimijoiden kanssa
  • oppii selviytymään erilaisista kasvatus- ja oppimisen ohjaamisen tilanteista


Miten oppiminen tapahtuu, eli miten oppija oppii suunniteltavan materiaalin avulla?
  • kuuntelemalla (vuorovaikutustilanteet, laulut, lorut, riimit)
  • näkemällä (kuvat, videot)
  • toimimalla, itsenäisesti etenemällä
  • edellyttää aktiivisuutta ja itseohjautuvuutta > edellyttää helppoutta


Mitä materiaalissa pitää tapahtua, että oppimistavoitteet toteutuvat?
  • materiaali on konkreettista, arkielämään sidottua, todellista
  • tarina perheestä ”kulkee” eteenpäin
  • siitä löytyy eri vaikeusasteita
  • tehtävistä saa palautetta

Mitä oppija tekee tavoitteiden toteuttamiseksi?
  • motivoituu käyttämään materiaalia > ymmärrys materiaalin autenttisuudesta
  • peilaa omaa kulttuuriaan suomalaiseen kulttuuriin, ymmärtää suomalaisen palvelujärjestelmän.
  • löytää ratkaisun, miten toimia suomalaisessa yhteiskunnassa maahanmuuttajana
  • innostuu itsenäiseen tiedonhakuun
  • motivoituu ammatilliseen koulutukseen (kka, pph)


Nimi Sosiaali- ja terveysala / lähihoitaja / sairaanhoito ja huolenpito

logo_small.JPG

A. SUUNNITELMA

1. Materiaali on tarkoitettu lähihoitaja-opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet lähihoitajan tutkinnon 3 perusosaa (KATU, HOHU, KUNTU) ja ovat valinneet koulutusohjelmakseen sairaanhoito ja huolenpito – osion.

2. Koulutusosion materiaaliin lähdemme tutustumaan rivitalossa asuvien 5 perheen kautta. Olemme luoneet heille sairauksia, jotka ovat keskeisessä osassa sairaanhoito ja huolenpito – osiossa alkaen kansansairauksista , mm. sydän- ja verisuonisairaudet, astma sekä neurologiset häiriöt sekä mielenterveyden ongelmat. Koulutusmateriaaliin tulee myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluorganisaatiot ja niissä toimiminen.
Esimerkkiperheiden avulla materiaali tulee sekä puhuttuna että kirjoitettuna. Lisäksi on mahdollista linkittää sanastoa, esimerkiksi neurologista sanastoa, opiskelijan oppimisen tueksi.

3. Materiaalin tuottamiseen osallistuu EKAMIN Jylpyn toimipisteestä koulutuspäällikkö Mervi Kauranen / vt. koulutuspäällikkö Hilkka Huisko, hoidon opettajia kuten Raija Karjalainen, Marja-Terttu Sorviala, Marja Virolainen ja Armi Raanti. EKAMIN Malmingin toimipisteestä mukana ovat suomen kielen opettaja Riitta Mielonen sekä muu avustava henkilökunta materiaalin teknisessä toteutuksessa.


B. OPPIMISEN TAVOITTEET

Mitä oppija oppii suunniteltavan oppimateriaalin avulla?

Materiaali on suunnattu maahanmuuttaja-lähihoitajaopiskelijoille, joiden koulutusohjelma on sairaanhoito ja huolenpito. Oppimateriaali on suunniteltu siten, että opiskelija saa kattavan kuvan opintojakson sisällöistä herättäen opiskelijan mielenkiinnon. Aloitussivu johdattaa kuviteltuihin perheisiin, josta opiskelija saa perustiedot sairauksista ja niiden hoitamisesta. Lisätietoa on mahdollisuus saada linkkien avulla.

Miten oppiminen tapahtuu, eli miten oppija oppii suunniteltavan materiaalin avulla?

Opiskelijat oppivat terveydenhuollon perussanastoa sekä syventävät tietoa Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä. Oppiminen tapahtuu näkemällä, tekemällä ja kuulemalla. Lisätiedon haku ATK-luokissa ja kirjastoissa kuuluu oppimisprosessiin. Esimerkkiperheet toimivat case-tapauksina, jolloin ne motivoivat opiskelijaa tiedon hakuun. Tärkeää on, että opiskelijat osaavat soveltaa teoriatietoa käytäntöön esimerkkiperheiden avulla. Se antaa varmuutta työssäoppimisenjaksoille, jossa potilaat kohdataan yksilöllisesti heidän tarpeensa ja terveydentilansa huomioiden.

Mitä materiaalissa pitää tapahtua, että oppimistavoitteet toteutuvat?

Materiaalin pitää olla kiinnostava, ja motivoida uuden oppimiseen sekä kannustaa opiskelijoita lisätiedon hankkimiseen. Lisäksi se on visuaalisesti hyvin toteutettu ja riittävän selkokielinen ja yksinkertainen materiaali. Myös helppo lähestyttävyys madaltaa kynnystä materiaalin käytössä. Materiaali on selkokielistä, mutta olettamus on, että heiltä löytyy jo suomen kielen osaamista hoitotyön osalta.

Mitä oppija tekee tavoitteiden toteuttamiseksi?

Opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita, ja kantavat vastuuta omasta oppimisesta yhdessä opettajien kanssa. Pienimuotoiset testit ja tietokilpailut antavat opiskelijoille selkeän kuvan osaamistasostaan.

JATKOTYÖSTÄMINEN:

1. Mikä on materiaalissa kulkeva
juoni ja millaisista osioista materiaali muodostuu vaihe vaiheelta?

Materiaalia tuotetaan 4 esimerkkiperheen kautta. Meillä on tehty kahden perheen dialogit ja siihen liittyviä sanastotehtävät ja sanaston yhdistämistehtävät. Kuvaukset perheistä ja tehtäväaihiot löytyvät tiedostosta:




2. Miten osiot toteutetaan ja mitä kussakin osiossa tapahtuu?

Oppijat opiskelevat tässä osiossa sanastoa ja erilaisia käsitteitä. Materiaali on tarkoitettu lähihoitajien sairaanhoito ja huolenpito – koulutusohjelmaan. Olettamus on, että heillä on perustietoa hoito- ja huolenpito-osiosta, mutta teemat alkavat kertauksella ja sanastoharjoituksilla. Vuorovaikutus on tärkeää lähihoitajan työssä, samoin tehtävänämme on tukea opiskelijoiden yksilöllistä oppimista ja tukea heitä heidän omassa oppimisprosessissa.

Sanastotehtävissä on sanojen tunnistamista, yhdistämistä, alku ja loppulauseiden yhdistämistä ym. Tämä vaatii oppijoilta perustiedot sairauksista ja niiden hoitamisesta.

Tämän osion sisältö ovat kansansairaudet, niihin kuuluva teoriatieto sekä koko hoitoprosessi. Osion alkuun on tarkoitus tehdä selkokielinen tiivistelmä kansansairauksista.

Tässä osiossa käytetään linkitettyä materiaalia, esim. sydänliiton testejä, jotka ovat sanallisesti helppoja sekä linkitetään eri yhdistyksien ja laitoksien sivustoille.

Oppijan oppimista seurataan jatkuvasti tunneilla sekä kirjallisten tuotosten perusteella. Avoin ja kannustava vuorovaikutus tunneilla luo turvallisen oppimisympäristön. Vertaistuen hyödyntäminen on tärkeää.


C. OPPIMATERIAALIT

Nimi Sosiaali- ja terveysala / lähihoitaja / ensihoitojärjestelmä

logo_small.JPG

1. Materiaalin avulla kehitetään hoitotyön valmiuksia sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Sisältö soveltuu lähihoitajatutkinnon opetusmateriaaliksi erityisesti ensihoidon sairaanhoidon ja huolenpidon sekä vanhustyön koulutusohjelmiin.

2. Materiaalissa pääosaa esittää potilas. Potilas sairastuu äkillisesti ja materiaali ohjeistaa siihen, miten hänen hoitonsa tapahtuu eri tilanteissa. Materiaali sisältää ensihoitojärjestelmän eri osa-alueet ja sen, miten ne toimivat yhdessä. Materiaali sisältää videoita, kuvia, harjoitustehtäviä. Käsitteet ja harjoitteet selkokielistetään.

3. Materiaalin tuottamiseen osallistuvat Eila Tuisku-Niukkala ja Merja Autti Lapin ammattiopistosta

OPPIMISEN TAVOITTEET

Mitä oppija oppii suunniteltavan oppimateriaalin avulla?

Opiskelija
  • ymmärtää ensihoitojärjestelmän hoitoketjun toiminnan ja sillä saatavat palvelut.
  • tietää ensihoitojärjestelmässä toimivat osapuolet ja heidän vastuualueensa
  • osaa arvioida potilaan hoidontarvetta eli tekee potilaasta ensiarvion ja tarkennetun tilannearvion
  • tunnistaa yleistilanlaskun
  • osaa välittömät hoitotoimenpiteet lähihoitajan vastuualueella seuraavissa tapauksissa; Sydänperäinen rintakipu, Hengitysvajaus, AVH,
  • osaa ohjata/ kuljettaa potilaan oikeaan hoitopaikkaan.

Miten oppiminen tapahtuu, eli miten oppija oppii suunniteltavan materiaalin avulla?
  • materiaalin avulla kiinnostus kasvaa ja motivaatio opiskeluun myös
  • OPS- tavoitteet ovat selkeästi esillä eli mitä on tarkoitus aina kyseisessä osiossa oppia
  • vaiheittain etenemällä eli potilaan hoitokertomus on taustalla
  • sekä itsenäisesti että ohjauksen avulla
  • kuvataan eri hoitotapahtumia
  • kuvien ja videoiden avulla selkiytetään tapahtumia ja keskeisiä käsitteitä
  • linkitetään materiaalia vapaasti saatavilla oleviin lähteisiin
  • ohjatut harjoitteet /ryhmätehtäviä ns (case-harjoitteita)
  • itsenäinen työskentely harjoitteiden avulla.
  • opiskelija hyödyntää aiemmissa opinnoissa hankittua osaamista

Mitä materiaalissa pitää tapahtua, että oppimistavoitteet toteutuvat?
  • Potilaan hoitokertomukset ja tapahtumat ovat todenmukaisia
  • Potilaan oirekuvaus ja annettu hoito on kuvattu selkeästi
  • Hoidossa tarvittavat välineet ja niiden käyttö havainnollistetaan (kuvin, videoiden avulla)
  • Tapahtumien vaikeusaste kasvaa (taso 1 taso2 jne.)
  • Keskeiset käsitteet avattu selkeästi ja havainnollistettu

Mitä oppija tekee tavoitteiden toteuttamiseksi?
  • on itseohjautuva ja hyödyntää saatavilla olevia materiaaleja laajasti
  • työskentelee järjestelmällisesti
  • hakee tarvittaessa lisäohjausta
  • antaa palautetta materiaalin sisällöstä sen kehittämiseksi



Nimi Puhdistuspalvelualan perustutkinto

logo_small.JPG

1. Materiaali on tarkoitettu puhdistuspalvelualan perustutkintoa opiskeleville opiskelijoille. Materiaalia voidaan käyttää maahanmuuttajista koostuvissa ryhmissä tai yksittäiset maahanmuuttajaopiskelijat voivat käyttää materiaalia itsenäiseen opiskeluun. Materiaali on pääosin suunnattu B1.1- ja B1.2-tason opiskelijoille, osittain myös A2.2-tasolle.

2. Puhdistuspalvelualan perustutkinnon pakolliset osat ovat puhdistuspalvelut, siivouspalvelut ja toimitilapalvelut. Siivous- ja puhdistuspalvelujen yhteinen osio on ylläpitosiivous, siivouspalveluissa myös perussiivous. Puhdistuspalveluissa oman osionsa muodostaa pyykin pesu ja jälkikäsittely. Puhdistusaineet on oma iso osionsa, samoin pintamateriaalit, siivousmenetelmät, välineet ja koneet. Toimitilapalveluosassa opiskelijalta vaaditaan kykyä hoitaa pienimuotoisia toimistotehtäviä esim. postitukseen ja kopiointiin liittyviä tehtäviä.

Kaikissa osissa korostuu työturvallisuusohjeiden noudattaminen, ergonomia ja jätteiden lajittelu (ympäristöystävällinen siivous on monelle maahanmuuttajalle vieras käsite). Koska osat ovat hyvin laajoja, tuotamme opiskelumateriaalia vain joihinkin osioihin. Asiakaspalvelu (ulkoiset ja sisäiset asiakkaat) on kaikissa osissa tärkeä teema. Valinnaisena osana asiakkaan kohtaaminen ja avustaminen on laajempi kokonaisuus; avustaminen saattaa olla hyvin henkilökohtaista.

Verkkomateriaalissa on videoita eri toimipisteissä suoritettavista tehtävistä sekä videoihin liittyviä harjoituksia ja sanastoharjoituksia erilaisten termien ja käsitteiden oppimiseksi; tarkoituksena on tuottaa materiaalia, joka kehittää kaikkia kielen oppimisen osa-alueita. Materiaalia muokkaamalla saadaan sopivia harjoituksia eritasoisille opiskelijoille.

3. Materiaalin tuottamiseen osallistuvat Sedu Aikuiskoulutuksesta Reetta Lepistö (+ammattiopettaja), PuPa-ryhmään kuuluvat myös Raili Wilen ja Eija Leinonen (EKAMI), Jaana Väre-Hautala (VAKK).


B. OPPIMISEN TAVOITTEET

Mitä oppija oppii?
  • Oppija oppii itseohjautuvuutta ja ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan.
  • Oppija oppii ammattiin liittyvää terminologiaa ja ammattislangia, yleiskieltä ja suomen kielen rakenteita.
  • Oppija oppii hahmottamaan ammattialaansa liittyviä työtehtäviä ja vaatimuksia. Oppijan ammatti-identiteetti vahvistuu.
  • Erilaiset tehtävätyypit saavat oppijan poisoppimaan mekaanisesta suorittamisesta ja käyttämään erilaisia oppimisstrategioita.

Miten oppija oppii?

Oppija oppii vaihtelevien tehtävien avulla. Ammattiin liittyvien asioiden toistuessa eri yhteyksissä, oppija oppii erottelemalla ja yhdistelemällä, hahmottamalla kokonaisuuksia ja niiden osia.

Mitä materiaalissa pitää tapahtua, että oppimistavoitteet toteutuvat?

Materiaalin on oltava motivoivaa, vaihtelevaa ja riittävän haasteellista kielitaidon tason huomioon ottaen. Tehtävien ratkaisujen/palautteen
täytyy olla välittömästi saatavilla. Saman ammattialan eri materiaalintuottajien tehtävien täytyy olla systemaattisesti ja johdonmukaisesti eteneviä ja ulkoiselta muodoltaan yhteneviä.

Mitä oppija tekee tavoitteiden toteuttamiseksi?

Jos oppijan tavoitteena on puhdistuspalvelualan perustutkinto, keskeistä on oppijan oma aktiivisuus perustutkintoon tähtäävässä koulutuksessa. Lähiopetuksessa teoriaopetus ja käytännön harjoittelu linkittyvät toisiinsa ammattitaidon kehittymiseksi. Verkkomateriaali tukee oppimista kerraten ja syventäen opittua. Verkkomateriaali mahdollistaa sekä itsenäisen opiskelun että opiskelijoiden eriyttämisen.



Nimi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto / kaikille yhteiset osiot

logo_small.JPG
1. Materiaali on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon Kaikille yhteiset osat – osiota opiskeleville maahanmuuttajille.

2. Tuotetun materiaalin opetussisällöt ovat: kasvun tukeminen ja ohjaus sekä kuntoutumisen tukeminen. Materiaali on suunnattu ensisijaisesti kielitaitotasoille B1.1. – B2.1. Materiaali sisältää 1) ammattialaan liittyvää sanastoa 2) selkokielisiä tekstejä, 3) monipuolisia, sekä tekstin että sanaston ymmärtämistä testaavia harjoituksia 4) havainnollisia piirroksia.

3. Materiaalin tuottaa Sedu aikuiskoulutuksesta Marja-Liisa Saunela yhteistyössä Sedun Sote-alan ammattiopettajien kanssa. Materiaalia pilotoi AKTIVA.


B. OPPIMISEN TAVOITTEET

Mitä oppija oppii?

  • Oppija oppii itseohjautuvuutta ja ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan.
  • Oppija oppii ammattiin liittyvää terminologiaa ja ammattislangia, yleiskieltä ja suomen kielen rakenteita. Oppija oppii käyttämään hyväkseen tietotekniikan mahdollisuuksia.
  • Oppija oppii hahmottamaan sosiaali- ja terveydenhoitoalaan liittyviä työtehtäviä ja ammattitaitovaatimuksia, jolloin oppijan ammatti-identiteetti vahvistuu.
  • Erilaiset tehtävätyypit saavat oppijan poisoppimaan mekaanisesta suorittamisesta ja käyttämään erilaisia oppimisstrategioita.

Miten oppija oppii?

  • Oppija oppii vaihtelevien tehtävien avulla. Ammattiin liittyvien asioiden toistuessa eri yhteyksissä, oppija oppii erottelemalla ja yhdistelemällä, hahmottamalla kokonaisuuksia ja niiden osia.
  • Oppija oppii visuaalisten virikkeiden, värien ja muotojen avulla.

Mitä materiaalissa pitää tapahtua, että oppimistavoitteet toteutuvat?

Materiaalin on oltava motivoivaa, vaihtelevaa ja riittävän haasteellista kuhunkin kielitaidon tasoon nähden. Tehtävien ratkaisujen on oltava helposti tarkistettavissa. Saman ammattialan eri materiaalintuottajien tehtävien täytyy olla systemaattisesti ja johdonmukaisesti eteneviä ja ulkoiselta muodoltaan yhteneviä.

Mitä oppija tekee tavoitteiden toteuttamiseksi?

Jos oppijan tavoitteena on sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaminen, verkkomateriaali tukee oppimista mahdollistamalla itsenäisen opiskelun. Oppija pystyy materiaalin avulla kertaamaan, tarkistamaan ja syventämään koulutuksessa esillä olleita asioita.